Piilaakson kuulumisia: Tekoäly ja tulevaisuus
Oli kunnia saada olla mukana Nordic Innovation Housen järjestämässä Nordic Academic Meetup - AI In the service of humanity -tapahtumassa.
Panelisteina oli tutkijoita terveydenhuollosta, liikkumisesta ja energiapuolelta. Panelistit avasivat miten tekoäly vaikuttaa tulevaisuudessa ja miltä vuonna 2030 näyttää heidän aloillaan ja miten nämä kaikki yhdistyvät.
Terveydenhuollon puolella tekoäly tulee varmasti suuntaamaan resursseja sinne mihin eniten tarvitaan, karsimaan turhia tutkimuksia pois ja auttamaan sairaudenhoidossa. Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi sairauksien diagnosointiin, hoidon suunnitteluun ja seurantaan, lääkkeiden kehittämiseen ja terveydenhuollon prosessien tehostamiseen. Kaiken kaikkiaan tekoälyn vaikutukset terveydenhuoltoon vuonna 2030 ovat suuret ja voivat johtaa parempaan potilashoitoon, lääkekehitykseen ja terveydenhuollon prosessien tehostamiseen.
Mielenkiintoisia ajatuksia oli myös energian kulutuksesta ja siitä miten meitä kuluttajia voidaan ohjata vähentämään turhaa energian kulutusta ja myös mahdollisista uusien energian lähteiden syntymisestä. Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi energiankulutuksen optimointiin, älykkääseen sähköverkon hallintaan ja uusiutuvien energialähteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen. Älykkäiden energiamittareiden avulla kuluttajat voivat seurata ja hallita omaa energiankulutustaan reaaliajassa, mikä voi johtaa energiansäästöihin. Tekoälyllä varustetut energiayhtiöt voivat myös ennustaa kulutuksen huippuhetkiä ja tasata kuormitusta paremmin. Lisäksi tekoäly voi auttaa optimoimaan energiantuotantoa uusiutuvien energialähteiden kuten aurinko- ja tuulivoiman kohdalla. Tekoäly voi esimerkiksi ennustaa sääolosuhteita ja säätää voimaloiden tuotantoa sen mukaan.
Liikkumiseen kaavaillaan automaattisia autoja, sähkömoottoripyöriä ja mahdollisuuksia pilkkoa matkaa ja esim. hoitaa maksu yhdellä välineellä, vaikka taittaisit osan matkasta sähköfillarilla tai automaattisella autolla. Autonomiset ajoneuvot ovat todennäköisesti yleistyneet huomattavasti vuoteen 2030 mennessä. Tekoälyn avulla ajoneuvojen ohjaus on mahdollista ilman kuljettajaa, mikä voi parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Lisäksi autonomiset ajoneuvot voivat kuluttaa vähemmän polttoainetta ja tuottaa vähemmän päästöjä, kun ajoneuvojen käyttöä voidaan optimoida tekoälyn avulla. Liikenteen ennustaminen ja ohjaus ovat myös tekoälyn avulla mahdollista. Liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa, kun tekoäly seuraa liikennettä ja tarjoaa reaaliaikaista tietoa ruuhkista ja mahdollisista ruuhkien syistä. Tämän avulla voidaan ohjata liikennettä tehokkaammin ja ennaltaehkäistä ruuhkia. Ehkäpä Piilaakson julkista liikennettä yhtenäiseksi luova Seamless pystyy jo omaksumaan jo osan tätä suunnittelussa www.seamlessbayarea.org
Mielenkiintoista oli, miten asiantuntijat pallottelivat myös alojen keskinäisiä mahdollisuuksia. Nyt jo älykellosta, -puhelimesta ja -sormuksista saa valtavasti tietoa meidän liikkeistä ja terveydestä. Esimerkiksi älykellosta voi lähettää sydämenseurantaa suoraan lääkärille ilman raskaita vanhan ajan Holter-tutkimuksia. Voisiko olla mahdollinen ajatus että tulevaisuudessa autonpenkki esim. tunnistaisi mahdollisen sydänkohtauksen ja ajaisi suoraan sairaalaan?
Kehitys kehittyy nyt vauhdilla ja tutkijat pitivät keskeisinä kysymyksinä turvallisuutta, vastuullisuutta ja tekoälyyn liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Itse en usko että ihmisen tekemän työn tarve koskaan muuttuisi, vaan se tulee kehittymään ja tuo siihen mahdollisuuksia että voimme käyttää energiaamme sinne mitä oikeasti haluamme tehdä ja missä olemme hyviä.
Mitä fiiliksiä tekoäly sinulle tuo? Olisi hieno kuulla myös futuristien ajatuksia siihen, miten AI tulevaisuudessa kannustaa meitä tekemään parempia päätöksiä ja esim. matkustamaan osan matkaa kävellen tai pyörällä?
Ps. Paketoin kaikesta täältä oppimastani luennon, mitä saa varata jo syksyksi.
Kuva: Paneli NIH, vetäjänä Minna Holopainen
#Piilaaksonkuulumisia #Tekoäly #AI #Tulevaisuus